Kirjoittajat ovat rovaniemeläisiä yläkoululaisia

TET-jakso Eläinten turvakoti Aurorassa oli meille merkityksellinen kokemus. Tämä Rovaniemellä sijaitseva turvakoti tuntuu poikkeukselliselta paikalta keskellä pohjoissuomalaista maatalousaluetta, sillä turvakodin eläimet saavat elää lajityypillistä elämää eikä niitä teurasteta. Olemme aina olleet kiinnostuneita eläimistä, niiden hoidosta ja hyvinvoinnista, mutta Aurorassa vietetty aika syvensi ymmärrystämme niiden oikeuksista. Jakson aikana pohdimme myös, miksi eläinten hyvinvointi ja veganismi puhuttelevat erityisesti nuoria, ja miksi näistä aiheista olisi tärkeää keskustella laajemmin.

Ristiriidasta oivalluksiin

Jo nuorempana olemme kokeneet ristiriidan eläinten rakastamisen ja niiden syömisen välillä. Lapsena eläimet olivat usein ihailun ja hoivan kohteita, mutta samalla ne saattoivat päätyä lautaselle ilman, että asiaa kyseenalaistettiin. Näkemys on muuttunut vuosien varrella: olemme alkaneet ajatella, että eläimet ovat yksilöitä, joilla on oikeus hyvään elämään ilman, että niitä käytetään tuotantotarkoituksiin. Samalla ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on korostanut sitä, että omilla ruokavalinnoilla on merkitystä myös ympäristön kannalta.

Eläintuotannon vaikutukset eläimille ja ympäristölle

Eläintuotannon vaikutukset ulottuvat laajalle, ja niiden mittakaava on pysäyttävä. Esimerkiksi maidontuotannossa lehmät erotetaan vasikoistaan usein jo vuorokauden sisällä, vaikka luonnollinen imetysaika kestäisi yhdeksästä yhteentoista kuukautta. Kanojen elämä on lyhyt, sillä ne lopetetaan usein vain vuoden muninnan jälkeen. Tehokkuus menee eläimen hengen edelle.

Oxfordin yliopiston suurtutkimus on osoittanut, että veganismi on tehokkain yksittäinen keino pienentää omaa ympäristöjalanjälkeään. Kasvipohjainen ruokavalio vaatii huomattavasti vähemmän vettä, maata ja energiaa kuin eläinperäinen tuotanto. Eläinten kasvatukseen käytettävä valtava määrä rehua voitaisiin hyödyntää suoraan ihmisravinnoksi, jolloin maailman ruokaturva paranisi.

Ennakkoluuloja ja tiedon puutetta

Vaikka veganismin suosio kasvaa, siihen liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja niin nuorilla kuin nuorten vanhemmilla. Somessa törmäämme usein kommentteihin, kuten “Kasvisruoka ei täytä ja se on pahaa” tai “Proteiinit loppuvat kesken.” Tällaiset uskomukset ovat usein tiedon puutteen tai tottumusten tuotetta.

Kokemuksemme mukaan kouluissa aihetta käsitellään vain pintapuolisesti, vaikka peruskoulun opetussuunnitelmassa mainitaan kestävän ravinnontuotannon ja eläinten hyvinvoinnin merkitys. Mielestämme veganismiin ja kasvisruokavalioon liittyviä faktoja voisi nostaa esiin paljon enemmän, jotta nuoret saisivat kattavamman kuvan vaihtoehdoista.

Kasvisruoka arjessa

Koska olemme kasvissyöjiä, meille kasvisruoka on arkinen asia. Olemme kiinnostuneita siirtymään kokonaan vegaaniseen ruokavalioon jossain vaiheessa. Lempiruokiamme ovat erityisesti ruokaisat salaatit, keitot ja aasialaisen keittiön kasvisruoat, jotka ovat täynnä makuja ja helppoja valmistaa. Kokemuksemme mukaan kasvisruoan kokeilemiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin, sillä vaihtoehtoja on niin paljon, että jokaiselle löytyy varmasti jotain sopivaa.

Pienistä valinnoista merkittäviä vaikutuksia

Aurorassa viettämämme aika vahvisti uskoamme siihen, että yksittäisillä valinnoilla on merkitystä. Esimerkiksi yhden kasvisruokapäivän lisääminen viikkoon on pieni teko, mutta sillä voi olla suuri vaikutus. Se on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta, jossa eläinten oikeudet ja ympäristö otetaan paremmin huomioon.