Näen, kun minua tägätään viikko toisensa jälkeen internetissä leviävään videoon. Ruudulla pyörii videokaappaus maailman suosituimman podcast-juontajan, Joe Roganin, vieraan raivokkaasta monologista.

Nopeatempoisen ja nuorekkaan musiikin säestämänä metsästäjä Ted Nugent läksyttää lihasta kieltäytyjiä: "Jos haluat tappaa eniten eläimiä, ole vegaani”. Erilaiset versiot videosta ovat saavuttaneet satoja miljoonia katsojia ja väittämä on iskostunut nuorison mieleen.

"Traktorin aura ja terät repivät ja silpovat kaiken niillä valtavilla pelloilla – jokaisen oravan, myyrän, jokaisen maassa pesivän linnun, jokaisen käärmeen, jokaisen kilpikonnan. Joka ikisen eläimen, joka on tuolla tofupelloksi muutetulla maalla, teurastetaan ja miljoonittain."

Perustelu vetoaa tunteisiin. Tuskin kukaan meistä haluaisi ajatella traktorin alle rutistuneita lintuja.

Vaikka Nugentin kuvailemat tilanteet ovat väistämättä nykyteollisuuden todellisuutta, mitään johtopäätöksiä yhden ihmisen podcast-vierailusta ei kannata tehdä. Verrattuna keskivertosuomalaisen ruokavalioon täysin kasvipohjaiset ruokavalinnat säästävät kaikista eniten eläimiä. Eli juuri toisinpäin, kuin viraaliksi noussut argumentti olettaa.

Ajatusharhassa oletetaan, että koska vegaanit syövät enemmän kasveja, vilja-, rypsi- ja rapsipeltojen kuolemat nostattavat heidän ruoan uhrimäärät kauas ohi yksittäisiä eläimiä syövien lihansyöjien.Mutta juuri etenkin eläinten kasvatus vaatii valtaosan kaikesta peltopinta-alasta. Ennen kuin eläimet ovat saavuttaneet teurasiän tai -painon, tarvitaan valtava määrä erilaisia viljoja, valkuaisproteiineja ja muita kasvituotteita tukemaan eläinten kasvua ja kananmuna- tai maidontuotantoa.

Suomeen tuodusta soijasta noin 95 % menee rehuteollisuuden käyttöön ja hiukan yli 60 % kotimaisista viljoista syötettiinkin eläimille vuosina 2022 ja 2023. Kasvipohjainen ruokavalio taas vaatii vähemmän peltopinta-alaa.

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa RuokaMinimi-hankkeessa on laskelmoitu, että jos Suomi siirtyisi täysin vegaaniseen ruokavalioon, tarvitsisimme vain puolet nykyisestä viljelypeltopinta-alasta ruokkiaksemme kaikki ravitsemussuositukset huomioon ottaen. Globaalilla tasolla kasvipohjainen siirtymä vapauttaisi 75 prosenttia pelloista.

Nykyinen ruokajärjestelmämme on jäänyt varsin tehottomaksi. Eläimet tarvitsevat enemmän rehua, kuin mitä eläimistä saa lihaa. Kasvatusaikana broileri syö noin 3,6 kiloa rehuseosta, kun linnun teuraspaino on 1,7 kiloa.

Naudan kyky muuttaa ravintoa lihakseksi on vielä heikompi, kun jopa 75 prosenttia syödystä rehun energiasta kuluu elintoimintojen ylläpitämiseen ja loput kuluvat kasvamiseen ja maidontuotantoon sekä sikiönkasvuun.

Mikäli siis olet huolissasi peltokuolemista, vältä suurta määrää peltopinta-alaa vaativia eläinperäisiä tuotteita ja valitse kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Toisin kuin podcasteissa tai internetissä saattaa lukea, joka ikistä eläintä ei tapeta pelloilla.

Sen voi varmistaa vaikka lähiviljelijältä.

Viime vuosina kasvipohjaisen ruoan suosio ja eläinten oikeuksien edistäminen on väistämättä herättänyt sitkeää vastarintaa. Osa puolustaa oikeuttaan syödä lihaa makupreferenssien vuoksi, osa suojelee alan työpaikkoja ja joillekin kyse on muutoksen vastustamisesta ilman sen konkreettisempaa syytä.

Tuttavistasi löytyy varmasti yksi tällainen kaiken vastustaja. Ananas ei kuulu pizzaan, sähköautot pilaavat maailman ja vegeproteiini kuuluu pupuille. Onhan niiden kanssa tehty sopimus.

Jos ympäristöä puolustava poliitikko nostaa esille lähimetsien ja Suomen hiilineutraaliuden tärkeyden, vasta-argumentiksi riittää, että osoittaa hänenkin omistavan älypuhelimen, jonka valmistuksessa on tuhottu luontoa. Yhden iPhone-puhelimen valmistus vaatii kuitenkin huimat 60 kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Tilanteesta voi olla vaikea kiemurrella ulos voittajana, jos tekopyhyyden titteli läimäistään kasvoille.

Samalla tavalla myös täysin kasvipohjainen ruokavalio ei ole uhriton, vaikka se ei sisältäisi yhtäkään lihapalaa tai kananmunaa. Pellolla kuolee vuosittain tuholaistorjunnan vuoksi valtava määrä hyönteisiä ja Suomessakin mansikkapeltojen varkaita, räkättirastaita, voidaan ampua poikkeusluvalla.

Vaikka kuinka yrittäisi, täysin väkivallaton ruokavalio ei ole mahdollinen.

Siksi vastauksena syytöksille tekopyhyydestä esitän, että pienempi paha on aina parempi, kuin että ei tekisi mitään. Yksinkertaisempaa, eläinystävällisempää ja ekologisempaa on syödä ne kasvit itse.