Helsingin Tropicario on monelle jännittävä käyntikohde, jossa näkee eksoottisia eläimiä, kuten liskoja, käärmeitä ja krokotiilieläimiä. Vaikka Tropicario mainostaa itseään oppimiskokemuksena, siellä eläimet elävät olosuhteissa, jotka ovat todella kaukana näiden luonnollisista elinympäristöistä.

Moni ajattelee, että eläintarhat opettavat meille luonnon monimuotoisuudesta ja eläinten merkityksestä. Lasin takaa katsottu, vangittu eläin ei kuitenkaan voi näyttää, millaista hänen elämänsä luonnossa todella olisi.

‍Kun eläimet eivät pääse toteuttamaan lajilleen tyypillistä käytöstä — kuten uimista, saalistusta tai vaeltamista laajoilla alueilla — he alkavat kärsiä stressistä ja tylsistyvät. Tämä johtaa usein häiriökäyttäytymiseen: eläimet voivat esimerkiksi liikkua levottomasti, kehitellä pakonomaista käytöstä tai olla tavattoman passiivisia.

Suomen ainoa krokotiili, Tropicarion niilinkrokotiili Riikka, uisi luonnollisessa ympäristössään syvissä joissa ja saalistaisi. Tropicariossa hän kuitenkin kököttää passiivisena pienessä altaassaan.

Hopeasarvinokka, joka luonnossa viettäisi aikaa lajitovereidensa kanssa ja kulkisi pitkiäkin matkoja resurssien perässä, on eläintarhassa yksinään ja selvästi rauhaton.

Lisäksi monilla Tropicarion eläimillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia piiloutua, mikä voi myös aiheuttaa heille stressiä.

Eläintarhat usein perustelevat toimintaansa uhanalaisten lajien suojelulla, mikä tietysti kuulostaa hyvältä tavoitteelta.

Kuitenkin vain pieni osa eläintarhojen eläimistä on uhanalaisia, ja useimmat niistä eivät kuulu suojeluohjelmiin, joiden tavoitteena olisi lajien palauttaminen luontoon tai niiden elinympäristöjen suojeleminen. Esimerkiksi vuonna 2023 Korkeasaaren eläimistä uhanalaisia oli 28%. Kokonaisuudessaan Korkeasaari on verkkosivujensa mukaan ollut mukana kuuden eläinlajin luontoonpalautuksessa.

Eläintarhojen toiminnassa on myös toinen erittäin suuri ongelma: Monet niiden eläimistä ovat lihansyöjiä ja heitä varten kasvatetaan toisia eläimiä syötäväksi. Tropicariossa eläinten ruokkimiseksi kasvatetaan jatkuvasti muun muassa hiiriä, rottia ja kaneja.

Suuri osa näistä eläimistä tulee Hollannista, yhdeltä maailman suurimmista kasvattamoista, jossa eläimiä tuotetaan nimenomaan eläintarhojen eläinten ravinnoksi. Tropicarion työntekijän mukaan: “Saat vaikka seepraa jos haluat!”.

Eläinten kasvattaminen ja tappaminen toisten eläinten ruoaksi on eettisesti äärimmäisen kyseenalaista. Vierailija ei myöskään tiedä mitään näiden eläinten olosuhteista.

Tropicarion kaltaisten paikkojen tulisi tarjota avoimesti tietoa siitä, missä oloissa eläinten ruokana käytettävien eläinten tuotanto tapahtuu - miten eläimet kasvatetaan ja tapetaan.

Tropicarion ja muiden eläintarhojen tapauksessa on tärkeää miettiä, miten paljon vangittuina pidetyt eläimet todella hyötyvät näistä laitoksista. Luonnon kunnioittaminen tarkoittaa sen suojelemista, ei vangitsemista lasiseinien sisään.

‍Jotta voisimme todella oppia eläimistä, meidän tulisi ensin oppia näkemään heidän arvonsa yksilöinä.