Vaikka vegaaniruokavalio yhdistetään usein terveellisyyteen, kaksi vegaania voi elää todella erilaista elämää ja syödä erilaista ruokaa. Kasvipohjaisuus ei siis ole automaattisesti synonyymi terveellisille elämäntavoille. 

Äärimmäisessä esimerkissä vegaanikin voi käytännössä elää pelkällä roskaruoalla samalla tavalla kuin lihansyöjäkin. Mutta silloinkin, kun verrataan näitä hampurilaisilla ja burritoilla kyllästettyjä ruokavalintoja, kasvipohjaiset versiot ovat sekä terveellisempiä että ympäristöystävällisempiä. 

Oxfordin yliopiston jättitutkimus, jossa analysoitiin 57 000 elintarvikkeen ravitsemusarvoja ja päästöjä, selvitti ympäristöystävällisten ruokien olevan kerta toisensa jälkeen myös terveellisempiä. Tulos korostui etenkin makkaroissa.

Onneksi kenenkään vegaanin kohtalona ei ole syödä vegenakkeja ja hernemaissipaprikapihvejä, vaan kansallisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio koostetaan juureksista, täysviljoista, vihanneksista ja palkokasveista. Nämä ovat tutkitusti vähäpäästöisiä ja terveellisiä raaka-aineita. Tilanne on päinvastainen suklaan, naudanlihan, juuston ja kahvin kohdalla.

Ruokavalioita voi muodostaa ravitsemuksellisesti hyvin tai huonosti riippumatta siitä, syötkö eläinperäisiä tuotteita. Tärkeämmäksi muodostuu ymmärrys kehon tarpeista. Jos ei tiedä, miksi pitäisi saada proteiinia tai syödä kasviksia, lautasella näkee useammin ravitsemuksellisesti köyhää ruokaa tai kulutuksen kannalta liian suuria annoksia.

Miltei 80 prosenttia suomalaisista miehistä syö terveytensä kannalta liian paljon lihaa, mikä on etenkin runsaissa määrissä yhteydessä lihavuuteen. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä taas syö riittävästi vain joka viides suomalainen. Ongelma koskee kaikkia ikäluokkia. 

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisen määrän punaista lihaa siihen nähden, mikä olisi terveyden ja planeettamme kantokyvyn kannalta suositeltavaa.

Koska kasvipohjainen ruokavalio ei ole ollut länsimaiden historiassa yhtä suuressa suosiossa kuin esimerkiksi Aasian maissa, meidän ruokakulttuurimme, ravitsemussuosituksemme ja myös käsityksemme terveellisestä ruoasta ovat olleet aika liha-, maito- ja voipainotteisia. Näiden terveellisen ruokavalion kulmakiviksi koettujen ruokien pois jättäminen voi jopa pelottaa. 

Etenkin täällä pohjoisessa, karjatalouden varaan nojaavassa maassa, mietimme, että pärjääkö ilman lihaa tai jopa kokonaan ilman eläinperäisiä tuotteita. Tässä asiassa olemme vielä hiukan takapajula. Esimerkiksi Intian väestöstä jopa 38 prosenttia ei syö lainkaan mitään lihaa, eli he ovat kasvissyöjiä. Yhdistyneissä kuningaskunnissa luku on 14 prosenttia.

Minulta kysytään todella usein, miten vointini muuttui, kun siirryin täysin kasvipohjaiseen ruokavalioon. Usein jo yksinään tieto siitä, että olen pysynyt vegaanina, saa olettamaan, että siirtymä olisi tuonut mukanaan positiivisia muutoksia. 

Todellisuudessa vointini ei ole muuttunut oikeastaan millään tavalla. Ruokailun jälkeen on aiempaa kevyempi olo ja maha toimii paremmin, mutta mitään muuta muutosta en ole huomannut.

Liiallisesta makean syönnistä tai stressistä kasvoilleni ilmestyy edelleen finnejä, ja psyykkinen vointini on aivan sama kuin ennenkin. Toki tunnen ihmisiä, joiden iho-ongelmat ovat helpottuneet ja toisten suorituskyky urheilussa kohentunut, mutta näillä anekdoottisilla esimerkeillä on yhtä suuri painoarvo kuin negatiivisilla vegaanikokemuksilla. Yksilökeskeisestä tarkastelusta on osattava ottaa askel taaksepäin ja tarkastella ruokavaliota tieteen valossa. 

Joissakin tutkimuksissa maidon on todettu aiheuttavan aknea, samalla tavalla kuin suklaan ja roskaruoan kulutuksenkin, vaikka minun kohdallani muutosta ei tapahtunutkaan.

‍

Vaikka minä en huomaakkaan kehossani mitään muutosta, kasvipohjaisen ruokavalion hyödyt ovat pitkällä tähtäimellä suuret. Seitsemänkymppisenä kenties kiitän itseäni parikymppisenä tehtyä ruokamuutosta.

Eläinperäisen proteiinin korvaaminen kasviproteiinilla edistää esimerkiksi sydän- ja verisuoniterveyttä, sillä proteiinin lähteiden rasvan laadussa on niin suuria eroja. Kasvipohjainen ruokavalio voi merkittävästi pienentää sekä kokonaiskolesterolin että LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. 

Lihan jättäminen pois alentaa myös riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Väestötutkimuksissa on havaittu, että punaisen ja prosessoidun lihan runsas käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen paksusuolisyövän riskiin. Muun muassa näistä syistä uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa lihasta ei puhuta välttämättömyytenä.

Viime vuosikymmenten ajan elintarvikeyritysten synnyttämässä proteiinivillityksessä ei ole ollut todellisuudessa kyse meijeri- ja lihajättien huolesta ihmisten terveydestä. Suomalaisten työikäisten keskuudessa nolla prosenttia saa liian vähän proteiinia.

Vaikka kasvipohjaisen ruokavalion terveyshyödyistä on runsaasti tieteellistä näyttöä, jostain syystä uskomme monesti enemmän tuttujemme tai internet-kommentoijien henkilökohtaisia kokemuksia – olivat ne sitten todellisia tai täysin mielikuvituksen luomia. 

Netissä voi lukea jonkun menettäneen kaikki hiuksensa ja hampaansa veganismin vuoksi, mutta on muistettava, että internetin syövereistä voi myös lukea maapallon olevan litteä. Tai että poliitikot ovat liskoihmisiä.

Terveyteen liittyvät anekdootit kuitenkin vakuuttavat meidät tavalla, joista tutkijat ja ravitsemusterapeutit voivat vain unelmoida.

Absurdeihin uskomuksiin hukkuu helposti synkkä todellisuus: kansan mittakaavassa ruokavalio on elämän ja kuoleman kysymys. Runsaampi vihannesten ja kasviproteiinien käyttö on tutkimuksissa yhdistetty matalampaan kokonaiskuolleisuuteen, muun muassa tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tieteellisessä julkaisussa. 

Vuonna 2016 julkaistussa Oxfordin tutkimuksessa todettiin, että 8,1 miljoonaa ihmishenkeä pystyttäisiin säästämään vuoteen 2050 mennessä, jos ihmiset noudattaisivat vegaanista ruokavaliota. Terveydenhuoltokustannuksissa säästöt olisivat satoja miljardeja, sillä nykyisen tasoinen eläinperäisen ruoan kuluttaminen aiheuttaa valtavan taakan julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle.

Kaikilla mittareilla päättäjien olisi elintärkeää kannustaa ja tukea ihmisiä kasvipohjaiseen ruokavalioon. New York on tässä ottanut jo jättiharppauksen, kun kaupungin sairaalat tarjoavat oletuksena kasvipohjaista ruokaa. Ihmisten terveyden kohentamisen lisäksi muutoksen avulla sairaalat säästivät rahaa ja ympäristöä.

Kasvipohjainen ruokavalio ei ole mikään maaginen taikasauva kaikkiin terveysongelmiin, mutta arkinen ja helppo tapa madaltaa riskejä Suomen tappavimpiin kansantauteihin. Ja se riittää minulle.