Eläinystävät tuovat rutkasti iloa arkeemme ja joillekin seuraeläin voi olla jopa ainoa ystävä ja syy jaksaa päivästä toiseen.

Lemmikkeinä pidettävistä eläimistä on ihmisille tutkitusti monia positiivisia terveysvaikutuksia, minkä lisäksi lemmikit opettavat meitä ymmärtämään eläinten käyttäytymistä paremmin. Joskus oma eläinystävä voi olla jopa syynä henkilön vegaanimatkan alkamiselle.

Miksi siis vegaanit ja eläinsuojelijat toisinaan ovat jopa sitä mieltä, että eläimiä ei tulisi pitää lemmikkinä lainkaan? Kun asiaa lähdetään pohtimaan eläimen näkökulmasta, vastaan tulee lukuisia eläimen hyvinvointiin liittyviä haasteita.

‍Lemmikin saa hankittua, vaikka kyseisen eläinlajin tarpeisiin ei olisi perehtynyt tippaakaan.

Käytännössä kuka vain pystyy hankkimaan eläimen itselleen. Eläimiä myydään nettipalstoilla, Facebook-ryhmissä ja jopa lemmikkikaupoissa, joissa eläimet ovat tuotteiden tapaan esillä, usein hyvin puutteellisissa oloissa.

‍Lemmikin saa hankittua, vaikka kyseisen eläinlajin tarpeisiin ei olisi perehtynyt tippaakaan. Tämä on johtanutkin siihen, että lukuisat lemmikkinä pidettävät eläimet elävät heille epäluontaisissa, usein liian ahtaissa tai epähygienisissä oloissa, eivätkä esimerkiksi saa tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa. Osa lemmikeistä myös hylätään tai joudutaan huostaanottamaan.

SEY:n mukaan vuonna 2023 Suomessa jäi kodittomaksi suuri määrä lemmikkinä pidettäviä eläimiä. Arviolta yli 20 000 kissaa, mukaan lukien populaatiokissat, ja tuhansia koiria päätyy vuosittain kodittomiksi. Koirista vain noin neljännes palaa alkuperäiseen kotiinsa.

Lisäksi löytöeläintaloihin ja eläinsuojeluyhdistyksiin päätyy vuosittain satoja muita lemmikkieläimiä, kuten kaneja ja muita pieniä nisäkkäitä.

Lemmikin hankinta

Jos lähdetään miettimään lemmikkien pitoa eläinten hyvinvointi edellä, jo eläinystävän hankintavaiheeseen liittyy monenlaisia eläineettisiä kysymyksiä. Monet kasvattajat harjoittavat kyseenalaista toimintaa: eläimiä saatetaan pitää ahtaissa, virikkeettömissä tai epähygienisissä tiloissa, eivätkä eläimet välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa.

Eläinten kasvatusta ei valvota tarpeeksi tehokkaasti, monien eläinlajien kohdalla ei oikeastaan mitenkään. Lemmikkikaupoissa taas eläinten taustasta ei usein saa riittävän kattavaa tietoa, minkä lisäksi eläimet ovat tuotteiden tapaan esillä, mikä lisää riskiä lemmikin hankkimiselle ikään kuin heräteostoksena.

Lemmikkikaupat ja monet kasvattajat eivät välitä, millaisiin koteihin eläimiä myyvät ja antavat monesti myös puutteellisia ohjeita eläinten hoidosta ja tarpeista. Impulsiivinen lemmikin hankinta ilman riittävää tietoa usein johtaakin eläimen huonoon kohteluun ja laiminlyöntiin.

Lisäksi lemmmikkikaupoissa eläimet ovat lähes poikkeuksetta olosuhteissa, jotka eivät millään tavalla täytä eläinten luonnollisia tarpeita.

Lemmikkiä hankkiessa ei välttämättä aina tule ajateltua, millaisissa olosuhteissa poikasten/pentujen vanhemmat elävät. Usein nämä niin sanotut siitoeläimet saattavat elää koko elämänsä kehnoissa oloissa tai esimerkiksi vailla asianmukaista terveydenhuoltoa.

‍Monet siitokseen käytettävät pieneläimet elävät koko elämänsä häkkiin suljettuna ja urokset saattavat myös elää eristettynä lajitovereistaan, vaikka kyseessä olisi sosiaalinen laji, joka tarvitsee lajitoverin seuraa.

Lisäksi kysymys siitä, miksi tuottaisimme lisää lemmikkejä, kun kodittomia eläimiä on jo nyt enemmän kuin hyviä koteja on tarjolla, on erityisen ajankohtainen.

Adoptoiminen on erinomainen vaihtoehto, sillä se tarjoaa kodin eläimelle, joka todella tarvitsee sitä. Samalla se vähentää kysyntää eläinten kasvatustoiminnalle ja sen mukana tuleville ongelmille.

Jalostus ja sen ongelmat

Jalostus voi aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia ja rajoittaa eläinten luonnollista käyttäytymistä. Ylijalostus on todella huolestuttavaa koirilla ja kissoilla, mutta se koskee myös monia muita eläinlajeja.

Jalostuksessa pyritään usein muokkaamaan eläinten ulkonäköä ja ominaisuuksia, mikä voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten hengitysvaikeuksiin tai nivelongelmiin. Lisäksi jalostettu eläin ei välttämättä pysty fyysisten esteiden takia käyttäytymään lajilleen luontaisesti, mikä johtaa myös eläimen psyykkiseen kärsimykseen.

Aivan jokaisen lemmikkiä hankkivan on syytä miettiä, onko eettistä tukea sairaiden eläinten kasvatusta ja myös, olisiko itse valmis käyttämään suuria summia sairaan eläimen eläinlääkärikäynteihin.

On siis äärimmäisen tärkeää perehtyä huolella kunkin itseä kiinnostavan rodun terveysongelmiin ennen eläinystävän hankintaa. Mikäli tällaisen ylijalostetun eläimen päätyy kuitenkin hankkimaan, ainoa eettinen valinta on tällöin kodinvaihtaja tai rescue-eläin, sillä sairaiksi jalostettujen eläinten kasvattaminen ei ole millään tavalla eettistä.

Luonnollisten tarpeiden täyttäminen kotioloissa

Vaikka jalostuksella voidaan vaikuttaa eläimen tiettyihin ominaisuuksiin, eläimen luonnollisia käyttäytymistarpeita ei voida poistaa. Nämä tarpeet ovat kehittyneet pitkän evoluution myötä ja ovat edelleen läsnä lemmikeillämme.

Luonnollisten käyttäytymistarpeiden täyttämättä jättäminen johtaa väistämättä eläimen stressiin, ahdistukseen ja jopa käytöshäiriöihin.

Esimerkiksi kanit, jotka eivät jalostuksen seurauksena muistuta enää villikania, tarvitsevat silti saaliseläimenä mahdollisuuden muun muassa piiloutumiseen, kaivautumiseen ja lajitoverin tuomaan turvaan. Samoin vaikka jotkin kissarodut on jalostettu kotikissoiksi, ne tarvitsevat silti mahdollisuuden metsästysleikkeihin, kiipeilyyn ja saalistuskäyttäytymiseen.

Luonnollisten käyttäytymistarpeiden täyttämättä jättäminen johtaa väistämättä eläimen stressiin, ahdistukseen ja jopa käytöshäiriöihin, koska nämä tarpeet ovat olennainen osa eläimen luonnollista käyttäytymistä.

Se ei siis riitä, että eläimelle tarjotaan ympäristö ja hoito, jolla tämä pysyy hengissä ja fyysisesti terveenä. Ei riitä, että eläimen fyysiset tarpeet täytetään, vaan oleellista on myös varmistaa eläimen henkinen hyvinvointi - että hänellä on mahdollisuus toteuttaa luonnollisia käyttäytymistarpeitaan ja kokea olevansa turvassa.

Mikäli on hankkinut eläinystävän, on äärimmäisen tärkeää, että eläimen luonnolliset tarpeet täytetään niin hyvin kuin se vain kotioloissa on mahdollista.

Esimerkiksi aktiiviset koirarodut ja eksoottiset eläimet voivat kohdata erityisen suuria haasteita kotioloissa. Aktiiviset koirat tarvitsevat runsaasti liikuntaa ja virikkeellistämistä ja monet eksoottiset eläimet saattavat vaatia erityisen ympäristön ja hoitoa, jollaisia voi olla vaikeaa tarjota kotona.

Ennen lemmikin hankintaa tulisikin aina arvioida, pystyykö täyttämään eläimen lajilleen tyypilliset tarpeet asianmukaisesti. Pienimmätkin lemmikkinä pidettävät eläimet vaativat huoltajaltaan paljon ja tarvitsevat myös virikkeellisen, riittävän suuren elinympäristön.

Eläinystävää ei koskaan tulisi ottaa harkitsemattomasti ja perehtymättä kyseisen lajin tarpeisiin ja hoitoon perusteellisesti. ‍

Ihmisten ja eläinten välinen kommunikaatio

Lemmikkieläimen hyvinvointi on paljon myös riippuvainen siitä, kuinka hyvin eläimen huoltaja ymmärtää ja osaa tulkita tämän käyttäytymistä. Monet lemmikkieläimet viestivät tarpeistaan ja tuntemuksistaan hienovaraisin tavoin, joita on helppo olla huomaamatta.

‍Esimerkiksi saaliseläin kuten kani tai marsu saattaa piilottaa kipunsa tai stressinsä, jotta se ei vaikuttaisi heikolta, ja näin ollen omistajan voi olla vaikea tunnistaa ongelmia ajoissa. Joskus saatetaan myös ajatella, että vauhdikas tai hyppivä eläin on aina iloinen, vaikka todellisuudessa asia ei ole näin yksinkertainen.

Jos lemmikin käyttäytymistä ei osata lukea oikein, voi se jäädä vaille tarvittavaa huolenpitoa tai oikeanlaista koulutusta, mikä voi johtaa vakaviin hyvinvointiongelmiin.

Admiral Pet Insurancen toteuttaman tutkimuksen mukaan yhdessä viidestä "hauskasta" viraalivideosta, eläimet ovat stressaantuneita tai pelästyneitä. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten väärin me ihmiset voimme tulkita eläinten käyttäytymistä.

Tässä tuleekin yksi suurimmista hyvinvontiongelmista, kun mietitään lemmikkinä pidettäviä eläimiä — tai mitä tahansa eläimiä, joita ihmiset käsittelevät. Eläimen käyttäytymiseen perehtyminen on aivan yhtä tärkeää kuin esimerkiksi oikeaoppiseen ruokintaan ja virikkeellistämiseen perehtyminen, mutta harva kasvattaja tai eläinkauppa osaa tai on kiinnostunut perehdyttämään eläimen ostajia eläinten käyttäytymisestä. Ja perehtymisestä huolimatta virheitä voi toisinaan sattua, jolloin tahtomattamme aiheutamme epämukavuutta eläinystävillemme.

Niin kauan kuin kodittomia eläimiä on enemmän kuin hyviä koteja on tarjolla ja niin kauan kuin kasvatustoimintaan liittyy eettisiä ongelmia, sopivin tapa eläinystävän hankintaan on ehdottomasti rescue-eläimen adoptointi tai niin sanotun kodinvaihtajan ottaminen.

Lemmikin pitoon liittyy paljon haasteita ja kotiolot eivät koskaan voi täysin vastata luonnonoloja, mutta huolellisen perehtymisen jälkeen eläimelle on kuitenkin mahdollista tarjota mahdollisuuksia luonnolliseen käyttäytymiseen.

Niin kauan kuin meillä on lemmikkejä, on äärimmäisen tärkeää keskittyä valistamaan eläinten huoltajia ja niitä, jotka ovat eläimen hankintaa harkitsemassa.