Eläintuotannossa kielenkäyttö on osa imagoa. Tuotteissa käytetyt termit kuten "vapaan kanan munat" antavat nimensä mukaisesti vaikutelman vapaudesta, vaikka eläinten liikkumista rajoitetaan yhä ja ne tyypillisesti viettävät koko elämänsä sisätiloissa. Eläimiä on karsinoissa tai halleissa liian suuria määriä ja liikkumatilan määrä voi monesti jäädä varsin pieneksi.

Todellisuudessa monet käsitteet viittaavat vain pieniin teknisiin muutoksiin, joilla ei ole riittävää vaikutusta eläinten hyvinvointiin. Yhteistä niille on se, että ne eivät poista eläintuotannon perusongelmia: eläimet syntyvät, elävät ja kuolevat ihmisten määrittämissä rajoissa, ilman mahdollisuutta niille luonnolliseen käyttäytymiseen.

Koska aikaisemmin eläinten pitkäaikainen kahlitseminen ja häkittäminen on ollut monella alalla standardi, uudempia toimintatapoja, joissa eläin saa lisää liikumatilaa, kutsutaan "vapaaksi".

Vapaaporsitus – kun ”vapaus” tarkoittaa seitsemää neliömetriä

Perinteisessä porsitushäkissä emakko on käytännössä täysin liikkumaton: se ei voi kääntyä eikä ottaa juuri askeltakaan eteen- tai taaksepäin. Tätä on kritisoitu jo pitkään epäinhimillisenä käytäntönä. Ratkaisuksi on tarjottu niin sanottua vapaaporsitusta, jossa emakolla on hieman enemmän liikkumatilaa – noin seitsemän neliömetriä. Porsimisen ajaksi se voidaan kuitenkin sulkea pieneen porsitushäkkiin.

Vaikka väljempi liikkumatila on tietenkin emakolle parempi kuin perinteinen porsitushäkki, termi "vapaaporsitus" on silti täysin liioittelua: emakko elää koko elämänsä ahtaassa sisätilassa ja tyypillisesti kovalla lattialla, kärsii terveysongelmista. Emakko synnyttää jatkuvasti ja siltä viedään porsaat paljon aikaisemmin kuin se luonnossa vieroittaisi nämä. Lopulta, kuten muutkin tuotanto-olosuhteissa pidettävät siat, emakko päätyy teurastamon kaasuhissiin.

‍Pihattonavetta – vapauden mielikuva ilman laitumia

Pihattonavetat ovat korvanneet suuren osan perinteisistä parsinavetoista, joissa lehmä on kaulastaan paikalleen kytkettynä. Vuonna 2023 pihattonavettoja oli 75% navetoista.

Parsinavettaan verrattuna pihatto vaikuttaa edistykselliseltä: lehmä voi liikkua vapaammin, ja sana ”pihatto” tuo mieleen ulkoilun ja tilan. Mutta kuinka vapaa lehmä on, jos se viettää jopa koko elämänsä suljetun rakennuksen sisällä?

Kuten muillakin eläimillä, lehmillä on tarve päästä ulos ja viettää aikaa laitumella.

Suomen laki ei velvoita maidontuotannon nautojen laiduntamista, joten monessa pihatossa ovet pysyvät kiinni ympäri vuoden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni lehmä ei koskaan pääse laitumelle. Joka neljäs lypsylehmä elää Suomessa ympärivuotisesti sisällä.

Lehmien elämä noudattaa samaa sykliä: tiineys, vasikan menettäminen, lypsy ja sama kierto uudelleen kunnes lopulta lehmä teurastetaan. Lajinmukainen käyttäytyminen – kuten vasikan hoitaminen – ei tyypillisesti kuulu myöskään pihattorakennuksessa asuvan lehmän elämään.

Termi "vapaa lehmä" on harhaanjohtava, sillä se antaa vaikutelman luonnollisemmasta elämästä, vaikka moni lehmä ei koskaan koe ulkotarhaa tai laidunta sorkkiensa alla. Pihatto on rakenteellisesti erilainen kuin parsinavetta, mutta itse maidontuotannon mekanismi ja siihen liittyvät ongelmat pysyvät samoina.

Vapaan kanan munat

Kauppojen hyllyillä myydään "vapaan kanan munia", jotka vaikuttavat eettiseltä valinnalta verrattuna häkkikanoihin. Mutta mitä vapaus tarkoittaa tässä yhteydessä?

"Vapaan kanan munat" eivät tarkoita, että kana eläisi vapaana tai pääsisi ulos. Tyypillisesti ne tulevat lattiakanaloista, joissa kanat voivat liikkua hallin sisällä, mutta eivät pääse koskaan ulkoilmaan. Termi antaa siis kuluttajalle mielikuvan paremmista olosuhteista, mutta käytännössä vapaa kana elää edelleen ahtaudessa, keinovalaistuksessa ja teollisessa ympäristössä.

Niin kutsutulla vapaalla kanalla on vain noin kahden A4-arkin verran elintilaa. Yhdessä hallissa voi olla helposti useita tuhansia lintuja.

Vaikka häkit puuttuvat, ympäristö on yhä kaukana luonnollisesta: kana ei pääse kuopsuttelemaan maata kunnolla, kylpemään hiekassa tai liikkumaan ulkona auringonvalossa. Se ei suuressa parvessa voi muodostaa kunnollisia laumasuhteita tai vetäytyä rauhalliseen paikkaan munimaan, kuten se tekisi luonnossa.

Miksi sanoilla on merkitystä?

Eläintuotannon terminologia on tietoinen tapa muokata mielikuvia ja ohjata kuluttajan ajatuksia suuntaan, jossa eläinten olosuhteet näyttävät paremmilta kuin ne ovat. Tämä vähentää tarvetta todellisille muutoksille, sillä jos olosuhteet vaikuttavat jo parannetuilta, miksi niihin puututtaisiin?

Mutta sanavalinnat eivät muuta eläinten kokemusta. Porsas elää yhä häkissä, lehmä suljettuna navettaan ja kana sisätiloihin eristettynä.