Ruokavalintojemme ympäristövaikutukset riippuvat ensisijaisesti siitä, kuinka paljon resursseja tuotanto vaatii – ei niinkään siitä, mistä päin maailmaa ruoka tulee. Kasviperäiset proteiinit, kuten tofu ja härkäpapu, kuluttavat merkittävästi vähemmän resursseja kuin liha. Esimerkiksi naudanlihan tuotanto vaatii jopa 26,1 kiloa rehua yhtä lihakiloa kohden, kun taas härkäpapu tarvitsee vain 0,89 kiloa. Tofu on vielä tehokkaampaa: vain 0,47 kiloa rehua riittää yhden kilon valmistukseen​​.

Näistä luvuista selviää, että kotimaisen lihan ekologinen jalanjälki on raskas. Tuotantoeläimet vaativat valtavasti peltoalaa rehuntuotantoon, mikä vie resursseja suoraan ihmisille soveltuvien viljelykasvien kasvattamisesta. Luke:n ja Biocoden tutkimusten mukaan jopa 60 % ruoan elinkaaripäästöistä syntyy alkutuotannossa, kun taas kuljetusten vaikutus on huomattavasti vähäisempi – joskus jopa marginaalinen​​.

Usein ulkomaisten elintarvikkeiden kohdalla kuljetuspäästöt nostetaan huolenaiheeksi. Todellisuudessa tämä huoli on usein liioiteltu. Itävallasta tuodun soijan kuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat yhtä pienet kuin 500 metrin ajo lähikauppaan henkilöautolla. Tärkeämpää on tarkastella tuotannon alkupäätä: kasviproteiinien, kuten soijan ja tofun, tuotanto vaatii murto-osan lihantuotannon energiasta ja vedestä​​.

Jos Suomi siirtyisi pääosin kasvipohjaiseen ruoantuotantoon, peltoalaa tarvittaisiin puolet nykyisestä. Tämä vapauttaisi merkittävästi maata luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen. Vertailut näyttävät, että luomutofua pitäisi tuoda 250 kertaa edestakaisin ennen kuin sen päästöt vastaisivat yhden naudanlihakilon tuottamista. Saman päästömäärän voisi käyttää 58 kilon tofun, 41 kilon härkäpavun tai 32 kilon kauran tuotantoon. Resurssien käytön epäsuhtaisuus on kiistaton​​​.

Kasviproteiinien ja kotimaisen lihan vertailussa ekologinen vaakakuppi kallistuu kasviproteiinien puolelle. Vaikka ulkomaisten tuotteiden kuljetus lisää jonkin verran päästöjä, niiden valmistukseen tarvittava pienempi resurssien määrä tekee niistä selvästi kestävämpiä. Jos haluamme tehdä ilmastoystävällisiä valintoja, suunta on selvä: lihan korvaaminen kasviproteiineilla vähentää päästöjä ja vapauttaa maatalousresursseja.

‍